Kakskytäviis

Neljännesvuosisata vai 25 vuotta, kumpikohan kuulostaisi paremmalta. Sehän tietenkin riippuu asian laadusta. Jos täyttäisi vasta tuon verran vuosia, niin sehän kuulostaisi hyvältä ja paljon kaikkea vielä edessä. Mutta entäs näin vähän varttuneempana, kun tuo neljännesvuosisata on jo ohitettu aikoja sitten, haluaisiko oikeasti kääntää kelloa taaksepäin ja olla 25 -vuotias. Itse en ainakaan haluaisi, koska tähän ikään päästyään on jo karttunut hieman elämänkokemusta ja -viisautta sekä ehkä kasvanut aikuiseksi. Mutta niin se varmaan on, että tässä elämässä jokainen tämänhetkinen aikakausi on olevinaan aina edellistä parempi, mene ja tiedä. En nyt tiedä oliko tuo "parempi" oikea sanavalinta, mutta sillä mennään. Nämä ajatukset eivät liittyneet kenenkään synttäreihin vaan tulla tupsahtivat, kun tuli täyteen tuo neljännesvuosisata saman työnantajan leivissä ja siinä sivussa ajatukset kääntyivät myös vähän tuonne ikävuosien puolelle. Tässä työaikarupeamassa luku kuulostaa melkoisen suurelta ja itse asiassa vähän hätkähdin ja en ollut oikein uskoa korviani, kun esimieheni kertoi tämän neljännesvuosisadan tulevan täyteen tänä vuonna (virallisesti tuli täyteen helmikuun puolella), kun ei noita vuosia niin tule enää laskettua tuolta päästä vaan laskentasuunta alkaa olla jo kohti eläkeikää (tosin sinnekin on vielä liian monta vuotta) ja juuri vastahan tuli täyteen 20 vuotta ja oikeastaan ei siitä nyt niin kauhean kauan aikaa ole, kun eka työpäivä oli päätöksessään...apua, mihin tämä aika on mennyt? Siitähän voisi tietysti kirjoitella vaikka mitä, mutta jätetään toiseen kertaan.

Ja nyt asiaan:

onnittelut itselleni neljännesvuosisadasta

 

ja oikein ruusun kera :)