Katsaus menneeseen ja työpöytähaaste

Viimeiset hetket tästä vuodesta käsillä, joten otetaanpa siihen pieni katsaus. Tarinan innoittajana Gesi blogista Helmitarinoita.

2011 – 2012 vuosi vaihtui hiljaisesti, taitaa jo iälläkin olla merkitystä siihen ja toisekseen esikoisemme vietti vuoden vaihtumista tyttöystävänsä kanssa ja kuopuksemme huiteli kavereidensa kanssa, joten jäljellä vain minä, isäntä ja kissa. Nuorimmainenkin kömpi kotiin kymmenen maissa ja olimme kaikki unilla vuoden vaihtuessa.

Helmikuussa tuli käytyä ekaa kertaa korumessuilla, kun sattuivat tuossa muutaman sadan metrin päässä olemaan. Rahaa tuli tuhlattua ja on muuten vieläkin jäljellä sieltä hankittua tavaraa, jotka siis näyttävät olevan hutiostoja tai sitten vielä odottelevat vuoroaan...

Kevät meni omalla painollaan kesää ja lomaa odotellessa. Loma olikin tällä kertaa heti Juhannuksesta ja sitähän ei ole tapahtunut varmaan 15 vuoteen. Miehen on pitänyt vuosi toisensa jälkeen joustaa omissa kesälomissaan ja aikoinaan myös päiväkotien ja koulujen loma-ajat vaikuttivat omiin kesälomiin. Ja kesällä rohkeasti otin askeleita eteenpäin, rekkasin itseni foorumille ja tein sen mistä olin aina kieltäytynyt ja vastustellut: liityin FB:n käyttäjäksi :)

Loman jälkeen alkoi valmistautuminen kuopuksen rippijuhliin, joita vietettiin elokuussa. Oli herkkiä hetkiä sekä pojalle että äidille. Nuorimmaiseni on siis perinyt äidiltään kyvyn pillittää herkissä hetkissä, siis jopa riittää jonninjoutava telkkarisarja avaamaan kyynelkanavat. Isäntäkin on joskus todennut, ettei minun kanssa kehtaa mihinkään lähteäkään, kun aina valuu kyyneleet.

Työrintamallakin oli sitten eron herkkä hetki, kun toimipisteemme erkanivat alkusyksystä, mutta onneksi vielä pääsee aina silloin tällöin myös siellä piipahtamaan ja ihan työasioissa.

Syksyn pimeys koitti ja mitään ihmeellistä ei meidän rintamalla tapahtunutkaan moottoripyörävarkautta lukuunottamatta. Mökkeiltyä tuli myös syksyn aikana jonkin verran, mutta sekin on nuoruusvuosilta vähentynyt reilusti. Mukavuus kun vie aina voiton. Moneen vuoteen en ole muuten poiminut puolukoita, mutta kun niitä mökin ympäristössä (pihamaa) on riittämiin, niin päätinpä sitten poimia niitä talteen...ja kaikki 6 dl.

Ja luonnollisesti talvi peittää alleen syksyn ja lunta tulikin sitten aika aikaisin. Ensimmäisten lumien aikaan oli vielä kesärenkaat alla ja työmatka piti taittaa autolla, joten jännityksen hetkiäkin oli. Autoiluun liittyen täytyy sen verran kertoa, että perheessämme nousi autokuume valloilleen ennen aikojaan, ajankohta on aina aikaisemmin ollut kevät, ja tuli tilattua ihan upouusi auto ihanilla herkuilla. Nyt täytyy vielä pari kuukautta odotella kärsivällisesti.

Joulu sujui rauhallisesti oman perheen kesken, vaikkakin joulun valmistelut olivat kovin takkuisia. Yleensä laittelen joulua kotiin pikkujouluksi, mutta tänä vuonna olinkin jokseenkin aikaansaamaton ja jouluroinat ilmestyivät vasta pari viikkoa ennen joulua kotiamme koristamaan. Ja tähän liittyen, toisin päinvastaisesti, olen jo ollut hätähousu ja ehtinyt siivoamaan joulun jo poiskin.

Muutamien tuntien päästä vuosi tulee taas vaihtumaan ja ehkäpä tuo tullessaan uusia tuulia. Sen tiedän ainakin tässä vaiheessa, että esikoisestani tulee täysi-ikäinen ja kuopuksella päättyy peruskoulu (jos hyvin käy). Kylläpä se aika rientääkin nopsaan, vuodet vierivät ohi aina vaan entistä rivakammin.

Tässäpä tärkeimmät tapahtumat perheemme osalta tältä vuodelta, paljon jäi vielä tarinoita, mutta ne säilyköön omissa muistoissamme. 

Ja tähän perään vielä tarina työpöydästäni ja haaste KatMan:lta blogissa KPD KoruPoru Design.

Omia korujuttujani olen alusta asti värkännyt keittiön pöydän ääressä, 

mutta syksyllä valtasin isännän työpöydän itselleni, koska RC-autoiluharrastus on perheessämme hiipunut ja työpöytä oli siis käyttämätön. Tosin pöytä on oletettavasti liian pieni, koska joudun harrastaessani levittelemään tavaroitani myös sängyn päälle.

Niin kuin kuvasta näkyy, on pöytä tällä hetkellä suht siisti, koska pariin päivään en ole jaksanut tavaroita levitellä. Ainoastaan työkaluja jäänyt lojumaan edelliseltä kerralta.

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille ja toivottavasti myös ensi vuonna riittää juttujen aiheita, joten pysyhän mukana!

Vetoketjusta moneksi

Näin ne vetoketjutkin taipuvat, kyseessä siis ruusuksi aseteltu vetoketju ja koruna tämä on rintakoru. Koru ei ole omaa käsialaani vaan lahjana saatu, mutta koska se mielestäni on jokseenkin hauska, päädyin laittamaan sen tänne näytille (toivottavasti en nyt kauheaa syntiä tee julkaistessani tämän).

 

Tarte Tatin

25.11.2012 - osa 9

Kuume - salakavalasti iskevä, toiselta tarttuva, meinaa autokuume. Isäntä sai taas kerran vouhattua minut mukaansa autonvaihtokampanjaan, tällä kertaa hieman etuajassa, yleensä vouhotus iskee keväällä. Tässä muutamien viikkojen aikana on siis käyty autokaupoissa tutkailemassa, sitten ajettu pikku koeajoja tuntumaa hakien ja tämän jälkeen pidempiaikaisia koeajoja, siten, että myös itse olen päässyt koeajamaan. No nyt kun oikea merkki ja malli löytyi, alkaakin sitten vaihtotarjousten tarkastelu ja lopulta kaupan teko. Tämän jälkeen pitkä tuskainen odottelu. No uutta odotellessa voi sitten vaikka herkutella näillä: Tarte Tatin ja vaniljajäätelö...taivaallista. Tälläkin piirakalla on takanaan parin kuukauden ahkera harjoittelu, lopputuloksen vaihdellessa, mutta lopultakin se onnistui siinä määrin, että oli pakko ottaa kuva. Leipuriharjoittelijana siis isäntä, en minä.

Kiitos!

Kiitos!

Kolmen tuhannen katselun raja on ylitetty :) joten kiitän ja kumarran kaikkia, jotka ovat jaksaneet käydä katselemassa "luomuksiani" ja lukemassa höpötyksiäni. Ja kiitos vielä kerran antamistanne kommenteista, niitä on aina mukava saada! Tarkoitukseni oli myös laittaa tähän pieni kiitoskukkanen, mutta enpäs löytänyt kuvaa...

Marraskuisin terkuin

kirsema

Happy Friday - oranssi

Happy Friday - Oranssi

Enpäs olekaan muistanut kirjotella tästä asiasta, mutta korjataanpa nyt tämä puute. Kesän lopulla työpaikkamme aamukahvihetkellä huomasimme pukeutumisemme kulkevan "pareittain" ja tästähän sitten riemu syntyi ja ajatusten virratessa vuolaasti lopputulos oli Happy Friday - eli perjantaipäiviksi arvotaan teema väristä/kuosista/materiaalista ja kaikki halukkaat pukeutuvat/käyttävät jotain asustetta, jossa viikon teema on esillä. Jokainen sai kirjoitella arpalipukkeeseen jonkun vapaavalintaisen aiheen ja näistä lipukkeita suoritetaan viikottain arvonta. Tähän mennessä koodina on ollut mm. vihreä, ruskea, pinkki, raita, farkku, lila, keltainen, eläin ja ehkä jotain muutakin, en muista. Huomenissa on vuorossa oranssi ja taas kerran osallistun teemaan korulla, ehkä tällä oranssilla riipuksella. Ikävämpi puoli tässä kuitenkin on se, että en istu enää samassa toimistossa muiden kanssa ja täten en siis pääse katselemaan tätä hauskuutta, mutta kiitos ihanien työkavereiden, saan joka viikko arvonnan jälkeen tiedon perjantain koodista ja pääsen omalta osaltani olemaan perjantaisin teemassa mukana. Kokeilemisen arvoinen juttu myös muillekin työpaikoille, toki mahdollisuuksien mukaan!

Origami - jatkuu

Origami - jatkuu

Ostin uutta matskua, joita voisi hyödyntää lahjarasioissa. Lila on jotain kuvioitua kartongin tapaista ja vaaleanpunainen on helmipaperia, jota olikin sitten tosi hyvä käsitellä. Paperi on tapettimaista, kaunista kuosillista ja sopivan paksua taiteltavaksi. Pohjarasiat (eivät näy kuvassa) tein valkoisesta ohuesta kartongista. Täytyy vielä miettiä, yrittäiskö jopa taitella pienen kukkasen rasian päälle koristeeksi. Vaikka kukkanen ei onnistuisi, ei haittaa, koska rasiat eivät välttämättä kaipaa edes kukkasta koristeeksi.

 

Origami

Origami

Harjoittelinpa tässä tekemään origami -laatikon. Ensimmäisestä tekeleestä tuli susi, mutta toisella yrittämällä jälki oli jo ihan siedettävä. Huom. paperi on ihan tavallista kopio-/tulostinpaperia, harjoittelua tämä kun oli. Joku päivä täytyy vielä testata tehdä kansi tälle boxille. Vielä kuvia:

1.10.2012

1.10.2012

Aikani kuluksi päätin laittaa ihan uuden sivun Jotain ihan muuta -tarinoille eli tällä sivulla on siis kaikkea muuta höpötystä elämäni varrelta.

En kuitenkaan jaksa siirtää noita etusivun Jotain ihan muuta tarinoita, liian paljon vaivaa nääs ;), vaan laitanpa ne linkin kautta tänne.

miau-Jotain ihan muuta - osa 1

Jotain ihan muuta osa-2

Jotain ihan muuta osa-3 mikä väriksi

1.10.2012 - osa 4 

"Uskomatonta, mutta totta"

Viime viikon torstaina päättivät pitkäkyntiset käydä tyhjentämässä parkkiruutumme ja vielä keskellä melkein kirkasta iltapäivää eli n. klo 16.20. Kyseessä oli siis isännän silmäterä eli moottoripyörä, jolla oli ikää n. 4 kk. Ei muuten mennyt kuin pari minuuttia, niin pyörä oli irrotettu (katkaistu) lukoista ja kolme ukkelia nosti sen pakunsa kyytiin. Mutta onni onnettomuudessa, naapurin motoristi oli juuri menossa omalle pyörälleen, huomasi tämän oudon tapahtuman ja ehti ottaa auton rekkarin ylös. Kaikki tiedot tietysti ilmoitettiin poliisille, jotka reippaasti saapuivatkin paikalle tutkimaan asiaa. Kaikista parasta tässä jutussa oli se, että jepet oikeesti olivat tehneet työnsä hyvin ja eilen saimme hakea löytyneen omaisuutemme takaisin. Oltiin meinaa ihan varmoja, että sitä pyörää ei enää tämän maan kamaralla näy, koska ko. merkki on erittäin haluttua tavaraa itäisessä naapurissa, joko osina tai kokonaisena. Pyörää oli tietysti jonkin verran ehditty ropaamaan eli virtalukko ja bensatankin lukko olivat murrettu sekä peilit revitty irti, ajokilometrejä ei ollut tullut mittariin. Näin sitä omakohtaisesti sai sitten kokea myös tämän ikävän asian, sitä on vaan niin sinisilmäisesti uskonut, ettei itselle voi tapahtua tällaista, ainoastaan muille. Ja vaikka kyse ei ollut sentään asuntomurrosta, niin kuitenkin jäi epämiellyttävä olotila vähäksi aikaa.