Koittihan sekin aika vihdoinkin, kun kuopuksemmekin sai peruskoulun
päättötodistuksen. Onnittelut J! Hieman haikein mielin katselin aamulla,
kun poika tälläytyi pukuun ja suuntasi kohti koulun kevätjuhlaa.
Mielellämme olisimme osallistuneet itsekin juhlaan, mutta kunnioitimme
jälkeläisemme toivomusta ja jätimme koulun juhlan väliin. Monta kertaa
häneltä kyllä kyselin mahdollisuutta osallistua, mutta aina saimme
kieltävän vastauksen. Syyksi hän ilmoitti: äiti, sä kuitenkin alat
pillittää siellä, joten ette tule sinne. Taisipa poikani suojella
itseään silmien vetistymiseltä herkkänä hetkenä, on meinaa perinyt
äitinsä itkuherkkyyden :) No sama juttu kävi myös esikoispojan kanssa,
emme saaneet osallistua myöskään hänen peruskoulun päättäjäisjuhliinsa
pari vuotta sitten. Omituisia mukuloita ;) Nyt täytyy vielä muutama
viikko jännittää jatko-opiskelupaikan suhteen. Toivottavasti on onni
myötä vielä silloin.
Nämä kevätjuhlat ovat läpi vuosien olleet itselleni hieman tunnerikkaita
hetkiä; itku kurkussa katsellut juhlasalissa pienten koululaisten
esityksiä ja välillä muutama kyynelkin vierähtänyt poskille. Ja se
oikeasti alkavan kesän tunne, kun on ollut Suvivirren aika!
Ja on tässä vielä yhdet onnittelut paikallaan. Miniäkokelaammekin valmistujaisjuhlia vietetään tänään. Onnea S ja iso halaus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistaja sekä käynnistä. Tervetuloa myös uudelleen!