Ihan
alkuun täytyy esitellä tuota uutta banneria. Kun ei muuta järellistä
tekemistä, niin ainahan voi muokata blogin ulkoasua. Korujeni lisäksi
siellä minä ihan itse pikkulikkana sekä Peppi -kissamme.
Vihdoinkin
koitti viikonloppu, ihanaa! Olipa loman jälkeen aika hektinen viikko
tuolla töissä, piti melkein revetä useampaan suuntaan useampana päivänä.
Sunnuntai-iltana ei uni tullut silmään, tai oikeesti se tuli, mutta
heräsin, kun isäntäkin kömpi nukkumaan ja se unista sitten. Oli varsin
mukavaa kuunnella toisen kuorsaamista, ei auttanut töniminen eikä
potkiminen muuta kuin hetkellisesti. Sitten keksin, että alan itse
kuorsata lujemmalla äänellä, mutta se piti lopetta justiinsa, kun alkoi
naurattamaan. No sitten karkasi työasiat mieleen: mitähän siellä
pöydällä on odottamassa? mitkä oli sanasanat? APUA! No salasanat muistui
mieleen ilman kipuilua ja aamulla pääsi arki alkamaan ja kulkemaan
kohti loppuviikkoa, kunnes päästiin torstaiaamuun. Työpaikalle
saavuttuani laitan kassini pöydälle ja alan etsimään rillejä sekä
työpuhelinta...missä puhelin? Ei löytynyt, vaikka tyhjensin "pienen"
kassini sisällön ja Bing! Edellispäivänä kurvatessani kotiin, menin
vähän jyrkemmin yhteen mutkaan, kassini kaatui ja kuului kolaus. Mitään
en nähnyt pudonneeksi ja kuvittelin lumiharjan osuneen johonkin. No
kolaus tietenkin oli pudonnut puhelimeni ja ei muuta kuin kenkien vaihto
ja takki päälle sekä etsimään puhelinta autosta. No ovesta kun pääsin
porraskäytävään ja tilasin hissin tulemaan hakemaan itseäni, kokeilin
taskujani...ei avainta mukana. Onneksi työkaveri oli saapunut ajoissa
(olimme siis kahdestaan toimistolla), joten ovikellon soittooni
vastattiin ja pääsin hakemaan avaimeni ja uuden poistumisen jälkeen
etsimään puhelintani, joka onneksi löytyi hetken etsiskelyn jälkeen, se
oli lennähtänyt apukuskin oven sivutaskuun. Nämä rituaalit hoidettuani,
piti saada kiireesti lähtemään pari faksia ja ei, faksit ei lähde
minnekään useamman yrityksenkään jälkeen, melkein alkoi hiki virtaamaan
ja pinna kiristymään. Vähän aikaa tapeltuani faksien sekä temppuilemaan
alkaneen monitoimilaitteen kanssa oivalsin syyn, miksi faksit eivät
lähteneet eteenpäin, täytyy muistaa laittaa nolla faksinumeron eteen ja
johan posti kulkee :) No loppujen lopuksi kaikki siis päättyi hienosti
ja torstaikin saatiin pulkkaan. Nyt onkin sitten rankan viikon jälkeen
aika viihdyttää itseäni lököttelemällä sohvalla läppäri sylissä ja
sivukorvalla kuunnella, mitä telkkarissa höpistään.
Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!
- kirsema-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistaja sekä käynnistä. Tervetuloa myös uudelleen!