Kahdeksantoista vee

Tuli tämäkin päivä vihdoin, kun esikoispoika saavutti täysi-ikäisyyden. Kahdeksantoista vuotta sitten n. klo 8 aamulla kuului eka rääkäisy pojan suusta, onneksi se rääkyminen on hellittänyt tässä vuosien varrella, vaikka vielä olisi hieman harjoittelemisen varaa äänen käytön suhteen :) 

Pääsivulla olikin jo osittain synttärilahjaa nähtävillä, mutta loppuosan jätin tälle puolelle. Eli avaimenperä luonnollisesti liitetään avaimeen, joten näinpä tehtiin myös meillä. Isäntä kävi teettämässä pojalle mökin avaimen, joten hänellä on nyt sitten vapaa pääsy mökillemme, edellyttäen, että mökki on vapaana ja toinen juttu on sitten ne mökkihommat. Nekin velvollisuudet tulee hoitaa, muuten saattaa avain vaihtaa omistajaa hyvinkin nopeasti ;) Avaimen pinkki väri juontaa juurensa siihen, kun miniäkokelas hullaannutti poikamme värien maailmaan. Yhteen aikaan kaikki siis piti olla pinkkiä, joten sitä saa mitä pyytää :)


Toisena pienenä lahjana väkersin viime viikolla parina iltana valokuva-albumia lapsuuden kuvista. Olin siis hoitovapaalla ollessani tomerasti sen aloittanut, mutta homma oli jäänyt hyvin varhaisessa vaiheessa kesken. Kaikkien valokuvien takana ei ollut mitään tunnistetta vuosiluvusta, joten muistin varassa jouduin pelaamaan hyvin pitkälti. Onneksi paperikuvat loppuivat ekaan luokkaan, jonka jälkeen siirryttiin digimaailmaan. Vielä pitäisi polttaa kuvat hänelle levylle.

Ja tähän vähän sitten herkkuja kuvattuna. Kakkuun en voinut mansikoita allergian vuoksi laittaa, joten niitä tarjolla erikseen. Nuoret itse leipoivat synttäripäivän aamuna kaksi erilaista suolaista piirakkaa tarjottavaksi. Oli muuten herkullisia piirakoita!

Ja vielä se kakku, joka ei siis ollut perinteinen täytekakku, vaan löysin kääretorttureseptin, jossa käytettiin sitruunarahkaa täytteenä. Torttuja tein tuplat, joten niistä tuli aika kiva kakku. Riskihän se tietysti oli tehdä jotain ihan uutta, mitä ei ollut aikaisemmin maistanut, mutta hyvää se oli. Aikaisemmin viikolla poika ilmoitti, että hän haluais kakkuun niitä tulitikkuja! Häh? Siis kenties kynttilöitä? No viimeisen kerran järjestettäviin synttäreihin sitten hommattiin kakkuun kynttilät ja vielä piti hieman pilailla enemmänkin, kakkuun laitettiin myös eläinaiheisia koristeita.

Ja kaikki kynttilät muuten sammuivat kertapuhalluksella! 

Virallisen osuuden jälkeen siirryimme kohti illan viettoa koko meidän perheen ja pojan tyttöystävän perheen kanssa, yhteensä siis 11 henkilöä, ravintolaan syömään, josta matka jatkui sitten kohti baaria, koska joskus oli tullut luvattua pojalle, että kun hän 18 täyttää, niin siinä kohtaa on sitten baari-ilta. Ilta vierähti oikein mukavasti ja kiitos vielä kaikille vieraille sekä poikamme että koko perheemme puolesta!